PURJEHDUSPÄIVÄKIRJA 5: VALLILA INTERIOR SAILING TEAM FIN 141

Moikka!

Nyt on taas hetki ehtinyt vierähtää Suomessa, Ranskan MM-matkalta on toisin sanoen päästy kotiin asti. Pienen loman jälkeen palasimme Ranskassa siis takaisin La Rochelleen, valmistautumaan MM-regattaa varten. Tiedossa oli veneen fiksailua, esimerkiksi spinnun nostin ja kölilistat piti vaihtaa, perää vähän paikkailla ja trimmejä mitata. Tämän jälkeen tiedossa oli mittaukset, jotka suoritetaan kaikille veneille, jotta voidaan pitää huolta, että kaikilla on lähes identtiset varusteet käytössä eikä kukaan pääse huijaamaan.

Mittauksista pääsee harvoin suoraan läpi, usein joutuu hienosäätämään jotain. Näin myös me jouduimme muun muassa laittamaan lisäpainoa mastoomme, ettei se olisi liian kevyt. Samalla huomasimme, että yön aikana maston ollessa alhaalla joku oli päättänyt napata itselleen uuden spinnun nostimemme. Kyllä, aivan oikein, joku oli varastanut köyden mastostamme! Todella ikävä temppu, eikä ole aiemmin näin kyllä käynyt! Edellisen päivän työ meni hukkaan ja homma piti tehdä uudestaan… Lopulta kaikki saatiin kuitenkin kuntoon ja hienon avajaisseremonian ja 470-luokan 50-vuotisjuhlaillallisen jälkeen kuuden päivän kisat oli valmiit alkamaan.

Ensimmäinen päivä oli meidän kohdaltamme epäonninen ja vähän kaoottinen. Vaikka venettä oli fiksattu, meni spinnunskuuttimme ja -lukkomme rikki ja tämä haittasi päivän suorituksia. Osuimme myös kaksi kertaa jättimeduusaan niin, että peräsinlapa nousi ylös. Oli kyllä ensimmäinen kerta sitäkin, että joku merenelävä haittaa suoritusta! Mutta rannassa kuulimme jälkeenpäin, ettemme suinkaan olleet ainoita, joille maduusatörmäykset aiheuttivat päänvaivaa.

Seuraavana päivänä ensimmäinen lähtö alkoi myös epäsuotuisasti, koska jouduimme tekemään rangaistuskäännökset heti lähdön jälkeen. Pääsimme kuitenkin lähdön aikana nousemaan ja nousukiito jatkui seuraavaan lähtöön, jossa otimme huippustartin: ensimmäinen kryssi meni nappiin ja olimme ensimmäisellä kääntömerkillä ensimmäisenä! Kovassa seurassa pienet virheet kostautuvat nopeasti ja olimme maalissa 9. vene. Olemme kuitenkin superiloisia tästä sijasta, sillä se on paras lähtösijoituksemme MM-kilpailuissa tähän mennessä!

Kolme seuraavaa päivää ajoimme hopeafliitissä ja purjehtiminen alkoi sujua varmemmin ilman kommelluksia. Olimme tässä ryhmässä ensimmäisellä merkillä lähes aina viiden parhaan joukossa ja joko pystyimme pitämään sijan, toisinaan vähän ehkä tipuimme ja joskus jopa nousimme siitä. Paras sijoituksemme hopearyhmässä oli 2. sija! Oli ihana huomata, että vauhti oli hyvä, tekeminen alkoi luistaa ja itsevarmuus kasvoi. Kilpailu oli siis nousujohteinen ja loppusijoituksemme MM-regatassa oli hopearyhmän 7. ja kokonaiskilpailun 34. Tähän ollaan tyytyväisiä!

Kilpailun jälkeen koitti pakkaaminen ja perinteiset illanvietot muiden purjehtijoiden kanssa. Oli hauskaa kun muut purjehtijat yhdistivät meidät veneeseemme: ”Oh, you are the Finnish girls with the butterfly boat? It is so beautiful!” Eräs purjehtia kertoikin seuraavansa meitä Facebookissa, toinen sanoi kadehtineensa venettämme jo Kielin kisoissa Saksassa. Joten nähtävästi meidät tunnistetaan rannassa :).

Kotimatkalla piipahdimme päiväreissulla Pariisissa, lensimme sieltä ensin Osloon, jossa nukuimme yön kentän sohvilla ja sieltä seuraavana aamuna Helsinkiin. Nyt nautimme vielä hetkisen Suomen kesästä ennen kuin lähdemme syyskuun alussa Santanderiin Espanjaan, jossa järjestetään ensi vuoden karsintakilpailuja edeltävä harjoitustapahtuma. Se onkin sitten tämän kesän viimeinen merkittävämpi kilpailu ja sen jälkeen on aika siirtyä harjoittelukauteen – talvikauden suunnitelmien tekeminen on kovassa vauhdissa parhaillaan.

Nautitaan nyt siis vielä kesän viimeisistä oikeista kesäpäivistä ja merestä, ennen kuin syksyn kirpeys alkaa tuntua ilmassa aamuisin. Ja eräät teistä tapaammekin varmaan purjehduksen merkeissä Espoossa elokuun lopussa :).

Annina